Blogi

Torstaiaamun voimaeläin

Kuva: Albert Dezetter / Pixabay 

Norsu on kaunis isoine korvineen ja kärsänsä on komistus. Se on iso ja laiska eläin. Ei ole yksineläjä, vaan ryhmässä on mukavampaa. Pitää vedestä ja voi piehtaroida siellä loputtomiin. Kun vaara kohtaa, se kiljahtelee varoittaen muita. Suojelee poikastansa tarkkaillen, missä se milloinkin menee. On huolehtiva äiti. Oppii kouluttajiltaan asioita ja temppuja ja on tottelevainen, mutta jos sattuu hermostumaan, on todella vaarallinen talloen kaiken alleen. Nauttii hitaasta ja rauhallisesta ympäristöstä vaihtaen paikkaa, kun on saanut haluamansa. Liikuskelee hitaasti kohti parempaa ruokapaikkaa palatakseen taas samoille alueille. Norsu on ison kokonsa takia näyttävä eläin, josta monet pitävät.

Olet näyttävä ilmestys ja monet kyllä huomaavat sinut. Viet ja saat tilaa, missä sitten oletkin. Olet kiltti, vaikkakin omaa tilaa tarvitseva. Viihdyt ihmisjoukossa tiettyyn pisteeseen asti, kunnes yhtäkkiä saat tarpeeksesi ja lähdet vihastuksissasi: pois alta! Sitten rauhoitut nopeasti, kun saat omaa tilaa edes hetkeksi. Kaikki on taas ok. Jos koukuttaudut johonkin uuteen, opit nopeasti nauttien onnistumisestasi. Sinusta pidetään ja saat ihmiset puolellesi herkästi. Hurmaat ulkonäölläsi.

Kesäiset päivät

Kesä kukkeimmillaan, tuoksut, lintujen lirkutus, puitten kohina, leuto tuuli, lämpö auringon – siinä iloa kerrakseen päiväämmme. Osaamme nauttia niistä – vai osaammekohan kaikki? Edelle menevät monet asiat ja huolet. Koeta edes huomata kesän kauneus, voima. Ota yksi edellisistä iloksi jokaiseen kesäpäivään. Se rentouttaa ja helpottaa kun ajatukset tyhjenevät. Nautitaan kesän antimista luonnossa. Luonnossa on voima!

Hyvää pääsiäistä!

Kuva: Unsplash/freestocks.org

Pajunkissat aukeavat,
pääsiäinen tulla saa.
Pajunkissat, karkit, munat nuo,
silloin ne ilon tuo.

Pikkunoidat kylillä kiertävät,
koputtelevat…
Ja runoillansa ovella palkan saa,
pääsiäinen on mukavaa.
Pikkunoidat, karkit, munat nuo,
silloin ne ilon tuo.

Pate-karju

Muutama päivä sitten kävin katsomassa lempiheppaani Patea. Meillä on melkein kolme vuoden kommunikointitausta joko puhelimessa tai livenä. Aina välillä Pate härnää ja hassuttaa minua, ja minä sitä. Pate ottaa minut aina iloisesti vastaan ja saan aina monet pusut.

Siinä olimme jo kuulumiset vaihtaneet kuten muun muassa onko kipuja yms. Kysyin, onko Patella toista nimeä. Vastaus tuli nopeasti: ”Olen Karju.” Kysyin mitä se tarkoittaa. Pate vastasi ”Se on nopea.” Ahaa, mietin mistä kummasta se oli tuon keksinyt. Kysyin pitääkö sinua nyt sitten sanoa Karjuksi. ”Pitää”, tuli vastaus. No, selvä. Siitä Pate puhui muistuttaen minua monta kertaa: ”Olen Karju.”

Olemme monta kertaa puhuneet rakkaudesta ja Pate-Karju tietää jollakin tapaa mitä se on. Kysyin siltä missä Pate-Karju on minun muistissani? Vastaus tuli heti ”Sydämessä”. Kysyin siltä ”Missä se sydän on?” Pate-Karju vastasi: ”Se on puseron sisällä”. Näin meidän jutustelimme… ihan kaikesta.

Pate-Karju on kehittynyt kommunikointiemme aikana kovin viisaaksi, tietäen paljon, osaamalla lohduttaa, rakastaa yms. Tästä voimme huomata kuinka viisaita eläimet ovat. Ne ovat välittäviä ja aina iloisia, rakastavia ja pienistä asioista tyytyväisiä. Kiitän, että saan olla Pate-Karjun kanssa, rakkautta vaihtaen puolin ja toisin.